Pilaan taas kauniin ensimmäisen tekstini, olisitte voineet tämän sijaan lukea runoja yksinäisen hetken kauneudesta (alla). Varoitus, kyseinen teksti sisältää vihanpurkausta!

Niin haikea olo, vaikka kaikki on niin hyvin. Ehkä on jotakin, jotakin muuta, vanhaa kaunaa ja tunne menneisyydestä. Luoda historiaa, sitä mieleni osaa mitä parhaiten. Peitetään kaikki paha alitajuntaan ja päästetään se, kun vähiten pyytäisi. Rakastan, enkä halua tuntea tällaisia tunteita, kun kaikki on hyvin (itse asiassa erittäin hyvin, olen todella onnellinen ensimmäistä kertaa elämässäni, pyydän vain, ole varovainen, mustelmat ovat vielä siellä).
Mua alkoi pelottaa tänään. Yhtäkkiä kaiken kauniin keskellä alkoi ahdistaa, en halua, en enää, viette minulta voimani, oi rakkaat aivoni, rakkaat freudini. Puhuin muuten Aleksin kanssa tänään ensimmäistä kertaa koskaan kunnolla, ja mä ymmärrän nyt, mitä Eili rakastaa, se on todella mukava ihminen kaiken sen myrtseilyn jälkeen ja sen alla. Mrs. and Mr. Bellatrix, Eili ja Aleksi, mmm...
Joka tapauksessa, en halua olla sellainen leikki-ihminen. Enkä halua olla esine. Koska en ole. Olen MINÄ, Minna-Kerttu, uniikki pieni ketunpoikanen keskellä lokkiparvea ja mielenrauhaansa. Ymmärtäkää kaikki, niin, että voin sen itsekin todeta, että olen tavallinen ihminen, niin kuin te kaikki muutkin, mutta minua ei huvita olla kenenkään objekti, koska tiedättehän, kartesiolainen subjekti-objekti -asetelma on vääristynyt kuva ympäristöstä ja itsestä. Olen maailmassa, en yksin täyteläisesti itsessäni muun ollessa kuin käärepaperia, joka on minusta irrallinen.
Olen maailmaa. En ole "nainen" vaan nainen. En ole mitään yleistä massaa, joka on tavaraa ja jota saalistetaan iskemällä vähän niin kuin banaanikärpäsiä. Itseasiassa, kun nyt näin tuli puheeksi, suoraan sanottuna vihaan jokaista ihmistä, joka puhuu yleisesti "naisista" siinä mielessä, että unohtaa naisten olevan vain toista sukupuolta olevia ihmisiä, eikä saatavaa tavaraa, josta nautitaan ja joita ei tajuta, koska ne ei ole samaa lajia vaan vähän kuin jotain lemmikkikaloja, joilla ei ole omaa tahtoa, vaan kaikki on luotuja pervojen mielihalujen täyttämiseen. Joo, mitä ihmettä se läski mieskin tänään tuli mua iskemään, vitsin limainen perseaivo. Vaikka joo, se vaan tervehti mua, koska se ei ehtinyt muuta, koska mä juoksin pois, sitten se jäi sinne mietiskelemään ääneen, että miksi mä en halua lähteä sen matkaan. Miksköhän?
En ole kumibarbara, muistakaa se, kun katsotte minuun, kun haluatte minua, tuijotatte rintakehää kasvojen sijaan ja kun unohdatte minun olevan ihminen. Ja te muuten näytätte ihan sairaan idiooteilta, kun kuola vaan valuu, kun silmät tuijottaa rintavakoon (ooooh, sillä on tissit vähän niin kuin puolella ihmiskuntaa, vähän niin kuin mun äidillä, niin, niistä syötetään siis vauvoja, ne ei ole mikään yleinen miesten viihde-esineistö). En ole kumibarbara, enkä pornovideo, ja ---- NEKIN TYYPIT SIELLÄ ON IHMISIÄ JOTKA JOO JOTKUT TEKEE ASIAA TYÖKSEEN, MUTTA VOIKO KUKAAN KATSOA ITSEÄÄN PEILIIN SEN JÄLKEEN, KUN ON RUNKATESSAAN KATSONUT, KUINKA RASKAANA OLEVAT NAISET TAI TEINITYTÖT ON HYVÄKSIKÄYTETTYINÄ, KUN NE TARVITSEE RAHAA??!!! Ne teinit on jonkun LAPSIA!!! Ja itseasiassa, kaikkihan tietää, että osa siitä porukasta on siellä todella vasten tahtoaan. Osa siitä on ihan eettisesti tehtyä, mutta aika paljon siitä on aika kamalasti tuotettua. Joo, kaiken tän perseen takia mä en pidä pornoteollisuudesta tai siitä, että ihmiset tukee tätä teollisuutta. Ei siinä muuten mitään vikaa ole, esim joku eroottinen taide on ihan semi nerokasta joskus. Mutta vitsi mä en ikinä voisi olla vaikka mallina taidepornolehdessä, joka olisi jonkun kunnollisen taiteilijan käsialaa, koska mun kumibarbaratraumat saisi mut sekoamaan lopullisesti. Äh, pelkään aina välillä, että sekoan, koska ihmiset ei suostu olemaan sellaisia, että ne olisi vaikka KIVOJA mua kohtaan. Mikä esim suurinta osaa miehistä vaivaa..?
Ehkä tämä on se syy, miksi olen tänä yönä niin haikea. Tarvitsisin Tuukan muistuttamaan mulle, että mua rakastetaan mun itseni takia, ei sen takia, että olen tarpeeksi pornovideon tai muuten vaan hölmön ja pantavan näköinen. Aina välillä se palaa, pelkään, että mä olen riittämätön ja samalla musta tulee sitten vihainen ei-kenellekään, koska mulla ei ole enää idioottimiestä, jolle suuttua, mulla on ex-idioottimies, joka ei kuitenkaan ole lähettyvillä, enkä ihan enää kehtaa sanoa sille kaikkia näitä asioita, kun ei se yksinkertaisesti tajua, koska "mitä, onko tolla tyypillä tunteet, kun sehän on nainen.. miksei se tykännyt siitä, kun mä pakotin sen niihin kaikkiin asioihin, joista se ei pysty varmaan koskaan puhumaan, koska sitä oli kohdeltu huonosti jo valmiiksi ihan tarpeeksi paljon? mikäköhän sitä nyt vaivaa, kun se ei halua olla mun lelubarbara ja oksentaa, kun oon työntänyt sen päätä niin syvälle, että sen kurkku on ollut viikon kipeänä? miksi ihmeessä se ei halunnut jatkaa mun kanssa friends with benefits -juttua, miksi se ei tullut sänkyyn, vaikka mä halusin, vaikka en halunnutkaan nähdä sitä muuten kuin panopalveluita antamassa?".
Taas liian pitkä teksti. Mutta mä en pysty enää olemaan, aina öisin ja yksin ja Tuukan kanssa ja ystävien kanssa ja kaikkialla mulle tulee takaumia ja alkaa ahdistaa, enkä voi nukkua, koska mun aivot sekoittaa kauniit muistot rumiin, mistä hyvästä voisin juoda ne pellolle (siellä olisi nyt vihreääkin niille). ÄÄäääh, rakastan Tuukkaa, haluan, että ne asiat on mun päässä kauniina, eikä sekoitu takaumiin.
KOLMEA KAVERIA!!! AH MÄ RAKASTAN SITÄ MIESTÄ NIIN PALJON!!! Vadelma ja valkosuklaa, ne todella maistuu rakkaudelta. Tuukka Tuukka Tuukka Tuukka BRUNILA MÄ RAKASTAN SUA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Enemmän kuin mitä sanoin voi sanoa. Ja mulla on sua ikävä, en malta odottaa, että tulet kotiin. Haluan soittaa ja laulaa sun kanssa ja hypätä sun kaulaan ja halata sua niin, että meidän asunto olisi ihan valoisa ja kaunis, kun se täyttyisi mun rakkaudenosoituksesta.
Joo, täs tää. Poistin muuten ensimmäistä kertaa ikinä tekstin mun blogista, koska pelkäsin sen olevan liian avoin, ja ehkä se olikin, kun se oli aika henkilökohtainen toisen ihmisen asioista, ja en halua kirjoittaa kenestäkään (enää ikinä) mitään, minkä se tietää tuttujen lukevan, vaikkei haluaisi, että ne tietäisi joitain asioita (toisaalta, olisi voinut sitten olla tekemättä niitä asioita, jos ne ei kestä päivänvaloa). Ja koska siellä oli asioita, joita en halua sittenkään sanoa liian suoraan. Mutta joo, sori, mut mä en tykkää ihmisistä, jotka katselee sellaista pervopornoa, kun niillä on joku, jota rakastaa, koska ne pornovideot ei pysy ikinä fiktiona. Mä en ole mikään kumibarbara, muistakaa se.