31. lokakuuta 2015

Ahdistuin yöllä ja kirjoitin runoja kolmesta neljään.

Revin päiväkirjan palasiksi,
sivut silpuksi lattialle,
lumisateena parketille
ja vedän tikkua,
 ruuti räsähtää.
Polttaa pois kaiken olleen,
myös minut, liekki laulaen,
lauseet tuskan roviolla,
lumi muuttuu tuhkaksi,
kolahtaen päätä vasten
vedän hengen keuhkoihini,
savu täyttää henkitorven
hulluuden tuudittaessa uneen.


Jumalani, Jumalani,
anna minulle iltarukous,
anna mieleni tervehtyä,
anna ruumiini takaisin.
Anna minulle taviuni,
kiedo kehoni vällyjen väliin,
tuudita kuin pientä lasta,
anna itkeä rauhassa.
Älä mene
ihan vielä,
anna huutaa perääsi
ja unen peittää alleen
todet hetket ja ikuisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti