1. marraskuuta 2013

Jotta voisin paneutua tärkeämpään ja pahoitteluni, että täällä on taas tällainen hirveä purkautuminen jostain idiootista.

Ei ole kenenkään satunnaisen läskimahan asia, pukeudunko mihin vaatteisiin. On hassua, miten olen aina niin kohtelias ja mukava jopa täysille idiooteille, vaikka niille pitäisi sanoa suoraan, ettei niillä ole mitään asiaa kommentoida mun ulkonäköä. Käytän nahkahousuja, jos haluan, ja jos en, niin en käytä. Se tyyppi ei varmaankaan halunnut olla ilkeä tai mitään, mutta jäi vähän inhottava olo siitä.
    Tein sen mukaan esteettisen rikoksen. Ei siinä mitään, sitten tein. Käytin farkkuja nahkahousujen sijaan, koska HUVITTI. Idiootti. Ei siinä mitään, onneksi tyypin kommenttia ei tarvinnut ottaa tosissaan, koska se oli ruma läski, joka pukeutui tylsästi, ja siten sen kommentti vaan kertoi sen omasta vammaisesta tavastaan yrittää saada jotain muistoja keskusteluista, joita voi sitten käyttää joskus myöhemmin yksin öisin. En kyllä ehkä haluaisi olla sen muistoissa, mutta ei kai voi mitään. Toisen ajatuksia ei voi pakottaa pois.
   Vähän kyllä yritin huomauttaa, että esteettisyys on korkeintaan katsottavaa, ei mitenkään muuten kommentoitavaa, kun se vähän halusi liian tarkasti tietää mun nahkahousujen yksityiskohdista.
    Ehkä se sittenkin vain halusi kertoa hieman epäonnistuneesti, että mulla oli kivat housut, ja että sen mielestä nahkaaatteet on siistejä. Kuitenkin se kertoi sen vähän huonolla tavalla.
    On ärsyttävää, ettei ikinä tajua sanoa sitä, mitä pitäisi, silloin, kun pitäisi. En toisaalta kuitenkaan haluaisi olla epäkohtelias tai mitään, ja siksi en haluaisi sanoa ihan suoraan, että tyypin jutut on vähän asiattomia. Vaikeaa. Ehkä sitten, jos se ensi laitoskahveilla tulee selittämään mun vaatetuksesta, kerron sille, ettei mun pukeutuminen oikeastaan ole sen asia. Ja ettei mulle sanota "moi sitten, tytöt!", koska taidan tässä vaiheessa elämää enemmänkin jo olla nainen.
    En pääse siitä tyypistä yhtään yli. Helvetin idiootti, paskiainen ja vammainen tyhmä miessovinisti. Sen mielestä naiset ei näköjään myöskään osanneet pelata shakkia tai lukea filosofiaa. Olen pahoillani sen puolesta, kun se ei tajua, ettei se ole niin erityinen, kun osaa vähän pelata jotain tai lukea jotain LOGIIKKAA. Vitsi vauvatkin osaa, jos niille kerrotaan ne konjuktiivit yms. Sain mäkin siitä vitosen, mutta ei se tee musta sen fiksumpaa, vaan pikemminkin se, että olen esim. kiva ihminen ja osaan olla möläyttelemättä typeryyksiä. Ne oli sentään LAITOSKAHVIT, jossa oli yliopiston TUTKIJOITA ja muuta fiksua porukkaa, ei mitkään random puskabileet, jossa kaikki etsii itselleen jotain yhden yön säätöjä, eikä siellä siis todellakaan ollut sopivaa selittää jotain noin tyhmää. Kai se oli epätoivoinen ja yritti etsiä itselleen jotain perjantaiseuraa.
   Ja Tuukka vielä meni pelaamaan shakkia sen kanssa. Petturi. Haluisin, että se olisi nyt mun kanssa kotona, jotta voisin puhua sen kanssa tästä ja sen jälkeen opiskella, mikä olisi paljon tärkeämpää kuin olla pahastunut jostain idiootista. HELVETIN VAMMAINEN, tuhosit mun opiskeluillan ja varmaan koko proseminaarinkin tässä samalla. Vihaan sua, tai ehken vihaa, mutta halveksin. Senkin läski sika. Mulle ei huomautella tolla tavalla. Haluaisin niin, että se saisi tän käsiinsä ja häpeäisi silmät päästään.

Just tällaisista idiooteista kirjoitin laulun yks päivä. Siinä on yksi kohta, joka kuvaa aika hyvin mun asennetta noita sikamiehiä kohtaan ("sikamies" on muuten aika hyvä käsite, alan käyttää sitä yleisesti, koska se myös erottaisi noi tyypit tavallisista ihmisistä, jotka sattuu olemaan miehiä):

The more you try to make me to be
the thing you would mostly like to see
the more I start to think of me
as an independent person that will always be free.

Enkä siis ole velvollinen ketään kohtaan, mitä tulee mun ulkonäköön ja muuhun vastaavaan. Se tyyppi taas on velvollinen käyttäytymään mukavasti muita kohtaan, mitä se ei selvästi tehnyt. Onneksi Emilia tajusi sanoa sille vähän suoremmin (fiksu ihminen).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti