11. maaliskuuta 2012

Joku keski-ikäinen mies kerran bussissa ja ich mag Wittgenstein

Kerron nyt miehestä, joka on jäänyt ärsyttämään oikein olan takaa, vuosien takaa.
Olin silloin juuri täyttänyt 18, ja olin matkalla yksille festareille. Istuin bussissa jonkun miehen vieressä ja luin Russellin Länsimaisen filosofian historiaa. Päälläni oli tyypilliset vaatteet: musta polvien yläpuolelle ulottuva mekko, violetit sukkahousut ja tummanvioletit saappaat.
Yht´äkkiä mies alkoi röhöttää, ja käännyin katsomaan, mikä sitä vaivasi. Se alkoi selittää, että sitä naurattaa, kun minihametyttö lukee filosofiaa. Ehkä tässä nyt ärsyttää eniten itseni, kun en läjäyttänyt sille päin naamaa, että hyvä, kun huomasi, että osa näistä MINIHAMETYTÖISTÄ, eli tytöistä, jotka pukeutuu kivoihin hameisiin, koska on sekä kummia, että haluaa näyttää kivalta, että osa näistä tytöistä todellakin LUKEVAT FILOSOFIAA!!! Wow, niin ihmeellistä tosiaankin. Näiden sanojen sijaan aloin mumista, että eihän tämä nyt niin lyhyt hame ole. Kuinka typerä voi olla? Luin juuri stoalaisista, ja aloimme sitten keskustella Jeesuksen ja stoalaisten filosofian eroista ja oli kiva keskustelu jne. mutta se mies oli ärsyttävä. Toivottavasti se sai maailmankuvansa hieman laajennettua, kun huomasi, että joku MINIHAMETYTTÖKIN lukee niinkin kummallista ja käsittämätöntä asiaa kuin FILOSOFIAA. Tosin kai se filosofia on aika käsittämätöntä, kun yksi aika mystikkotaiteilija kerran kysyi, kun luin Kantin juttuja, että ymmärränkö siitä oikeasti jotakin. Hän ei voinut käsittää, kuinka joku voi olla niin fiksu (öhmmm..kröhöm), että tajuaa, mitä Kant on kirjoittanut. Jaa, siinähän ne sanat ja asiat ovat selvästi esitettyinä, eihän länsimainen filosofia salli filosofiaa taiteena, se on kylmän tylsää, ainakin useimmiten, vaikka Wittgenstein oli kiva. Ahh, du, ich liebe dich. Und ja, das stimmt, dass die Welt ist nur Die Wörter, ich weiss, ich verstehe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti