Meillä oli kivaa ja ♥ (tämä on jotakin hyvin epätavallista)

Haluan vain kirjoittaa ylös tapahtuman.

Istuin Musiikkialon portailla, kun Carlos soitti. Menin häntä vastaan junalle, kunnes seisoskelin jo pidempään Sanomatalon kulmalla, enkä löytänyt häntä mistään. Soitin, ja käskin pysyä paikallaan. Oikaisin talon läpi ja yllätin hänet takaapäin, ilme oli ihana ja hymy herkässä. Oli hauskaa nähdä taas.
Menimme kauppaan ostamaan   sitruunakivennäisvettä ja nollakalorikokista, joiden kanssa siirryimme Kaisaniemen puistoon kukkulalle blandaamaan niitä erilaisiin rommeihin. Keskustelimme elämästä, unelmista ja kirjallisuudesta siemaillen kesäjuomaa ja tuulen leyhytellessä vihreitä lehtiä vieressämme.
Vaihdoimme Ravintola Loisteen kautta paikkaa Hietsuun, jossa otin kuumuudessa paidan pois muiden rantailijoiden mukana. Katsellessa merta mieli alkoi humaltua ja puhuimme yhteiskunnasta uskontoon, ja lähdimme takaisin.
Ostimme kaksi purkkia mehua, vesimelonin vartin, ja Carlos ruoakseen aprikooseja, ja menimme Musiikkitalolle. Paula liittyi joukkoon ja söimme vesimelonin, jonka kuoreen kaadoimme rommia sekä mehua ja ryystimme sitten siitä. Paulakin alkoi humaltua ja nauroimme milloin millekin nätisti hymyillen toisillemme. Koko yö oli iloinen.
Menimme taas Loisteeseen, mutta se oli kiinni. Löysimme toisen vaihtoehdon, minkä jälkeen menimme Perkeleeseen, jossa Tuukka seurueineen oli meitä vastassa. Juttelimme iloisesti, kunnes lähdin Tuukan kanssa nukkumaan yötä.
Seuraavana päivänä Carlos soitti, olivat heränneet Paulalta. Aurinko paistoi ja päivä oli kaunis. Tapasimme Fortunalla ja ostimme vadelmajäätelöä, luumuja, porkkanoita sekä Carlokselle ruokaa. Menimme nauttimaan niistä Pikku-Huopalahden nurmikentille, valkoposkihanhien laiduntaessa vieressä.
Lähdimme Paulalle päin. Kuljimme entisen rakkaan Steinerin ohi, ja päätimme kurkata koulun pihalle. Tien varrella oli enemmän kasvustoa, kuin muistimme, ja vertailimme paikkaa muistoihimme. Pihalle oli hankittu uusia kiipeilytelineitä ja vanhaa oli poistettu. Ala-asteluokkien sisäpihalla kasvoi tomaatteja ja tilliä, ja napsin niitä pari, maku oli täydellisen kylläinen auringosta. Kuljimme pitkin Keskuspuiston polkuja Paulalle. Makoilimme sängyllä kuunnellen radiota ja keitellen kahvia hieroessani Carloksen selkää.
Lopulta Carloksen piti lähteä Järvenpään junaan, ja hyvästelimme Paulan kanssa, sitten parin lauseen jälkeen Carloksen kanssa alaovella, kun lähdimme eri suuntiin. Halasin häntä, ja toivon, että näemme pian uudestaan.