Get some of the night in the morning actually, cause it´s two a clock, so it´s past midnight and i´m a bit tired already and looking lazy and bad, having just one shirt and underwear on, but i have to say, that looks good on me actually, should wear this more often. And now into the business, soon. There´s still something, i had quite bad hangover today, it actually didn´t start until midday, because i was still drunk when i woke up from Mara´s couch and came home, Now it´s time for the text that doesn´t make any more sense than this, i have to admit. But please, there you non-existent ones are:

Viininpunainen kauluspaita, poreilevaa teetä, sitä veikeän japanilaista tai mitä ihmeen kiinalaista mustasta kiiltäväpaperisesta pakkauksesta.
Yön musta samettikupla, jonka sisällä luoda oma maailmansa. Tanssin yksin pitkin vaneerilankkuja, availen salkkuja, jotka heitin eilen nurkkaan. Uuh, mustia nahkasalkkuja täynnä salaisuuksia! Mitä kaunista ja nyrpeää sieltä löytyykään!
Tosin, tottahan se on, että salaisuudet ovat salassa, koska ne ovat rumia. Rumaa, rumaa, kauneutta ei koskaan nähnytkään, siksi ne on sullottu ylitäysiin salkkuihin, ja ne pursuilevat, eivät tahdo pysyä suljettuina.
Mystinen mysteeri, minun mieleni, minun maailmani, taivaani ja ruohonurmikkoni.
Yksin kotona, vapaa kaikesta, kielestä ja yleisöstä (vastapäisen talon stalkkeria ei lasketa) ja ja toiseuden mielestä. En ole enää sitä, mitä olen itselleni muiden kautta luullen, olen vapaa, vapaa, VAPAA! En ole nainen, en tyttöystävä tai kenenkään kaveri. En ole randomtyttö kadulla, en nuori tai vanha, en se nolo tai se kiva tyyppi katsomassa Tennispalatsista Kaisatalon peiliin, en ole kukaan, samalla eniten minä. MINÄ! Koko maailma on pelkkää minun olemassaoloani, minun tunteitani ja mielihalujani. En ole ihminen, kun toisia ei ole.
Sisäinen rytmi, Zarathustra, en jaksa hoitaa kotia, olen laiska ranskalaislapsi nyt.
Get some, get some, get dark, get hard. Get one, get gone, get fun and a gun.
Ajatuksenjuoksua, sinä ja sinä, toinen ja kolmas, kaikki menee filminä ohi. Te entiset poikaystävät, parhaat ystävät, melkeinystävät ja kivuliaat ystävät. Minä leijun, minä lennän ja poikkoilen pilveltä pilvelle.
Sinne, minne sanat eivät riitä. Sinne mennä tänäyönä. Laulaa auki tyhjää tekstiä, mitään väliä, miltä se naapureista kuulostaa. En saa tarpeeksi, valmiiksi, riittää ja tulee lisää.
Vihreää teetä, kunnes sekään ei riitä, ja nukahdan beatlessohvalle, ketään muuta ei ole.