Hämärästä kellarista, niin metaforana kuin konkreettisesti

Vihdoin hän sanoi sen, mistä olin vihjaillut jo kauan: sinä toimit vallan kautta.



Ei tarkoituksesi ole auttaa, vaikka kaikki niin väittävät. Ei yksikään akatemia toimi hyvyyden kautta.



Tiede on kylmää, etäistä ja teoriaa. Jos väitätte toisin, ette tiedä, mitä on elämä tai mitä on tiede.



Siksi sinä olet tarkka ja laskelmoiva siinä, mitä teet suhteemme. Olet oppinut omilta mestareiltasi ja taistellut tiesi läpi heidän sortonsa.



Olet Ruhtinas, eli Domina, eli ruhtinaista suurin.



Näkymättömien seittien päät ovat käsissäsi. Vetelet ja venytät niistä siten kuin päämäärillesi parhaaksi on.



Seittisi ovat hihna ja yhteys samaan aikaan. Toisaalta menetin yhteyden, kun vapauduin hihnanpäästäsi. Toisaalta, et voi enää vetää.



En ole enää riippuvainen sinusta, eikä sinulla ole minuun enää valtaa.



Pidäthän ystävät lähelläsi, mutta viholliset lähempänä. Onko minusta tullut kilpailijasi?


Olet yhtäkkiä lähempänä, huomioit ja keskustelet. Olet mukava, kuten silloin joskus, mutta paluuta menneeseen ei enää ole. Hermeneuttinen kehä toteutuu juuri siten, että palataan edelliseen, mutta lisäten ymmärrystä tilanteesta. Olen kehän toisella kierroksella, etkä voi enää ripustaa minua hihnaasi.



Nyt olen myös vapaa ajattelemaan ja tuntemaan niin kuin haluan. Saan pitää sinut etäällä, etkä sinä voi sille mitään. Etäältä ajattelen salaisia ajatuksiani ja tunnen pientä vahingoniloa ihmisistä, joista pidän erittäin paljon.



Vallanhalusi ja minun imeytymiseni toimintaasi tekee minusta salaa ihanan ja kamalan juuri sillä tavalla, jota en voi kenellekään paljastaa. Rakastan juonitteluasi, laskelmointiasi, akateemisten orjien haalimistasi, koska minä en enää ole yksi heistä. Kamaluuteni potentiaali aktualisoituu jo siinä, että edes ajattelen sinun tekeväsi niin kuin teet. Koska se on totta, näen jotakin, mitä muut eivät hyväntahtoisuudessaan tahdo nähdä. Orjillesi varsinkaan en voi kertoa.

Rakastan sinua kaukaa ja joskus aivan läheltä kasvojasi. Kuulen sinun sanovan, että Toinen peittää aina aspektinsa, jää aina välttämättä vieraaksi. Minun silmieni takana on jotakin, mikä jää sinulta salaiseksi. Sinun silmiesi takana tiedän sen olevan jo.









Terveisiä kellarista,
pidä minut lähelläsi.