Välipäivitys elämästä

Olen kovin hiljainen, siksi kerron nopeasti niille, jotka sitä kaipaavat.

Epäilyni karisivat ja osoittautuivat vääriksi: en olekaan saamaton typerys, sillä joku näki minussa potentiaalia ongelmiensa ratkaisemiseen ja otti töihin. Pääsin siis kesätöihin Helsingin kaupungille "tutkijaksi" eli korkeakouluharjoitteluun ratkomaan Staran epäselvyyksiä, mikä on aika jesjes.

Olen myös epävarma sen New Yorkin matkan suhteen. En tiedä oikein, pystynkö työn puolesta, ja haluanko edes mennä sinne. Pelkään joutuvani kovin yksinäiseksi siellä ja esittämään innostunutta asioista, jotka eivät kiinnosta. Olisin mieluummin siellä Jussin kanssa.

Mistä seuraavaan asiaan. Olen tutustunut oikein mahtavaan ihmiseen, yhteen 66-vuotiaaseen Jussiin, joka tekee taas kerran valokuvanäyttelyään Galleria Laterna Magicaan. Teen hänelle ammattifilosofina analyysia niistä valokuvista, ja jos hänen puheitaan on uskominen, kokonaisuudesta tehdään näyttelyn avajaisten yhteydessä jonkinlainen julkaisu.


Sitten: Tuntuu aika pahalta. Se rajoittaa kykyä olla sosiaalinen ja jaksaa tehdä asioita. Toivon, että voin maanantaina töissä vain syventyä omaan hommaani kovin kommunikoimatta. Silloin huono olo ei haittaisi. Ja yksi Sokrates-kerhokin on vielä. Sekin pitää jaksaa, ja haluan jaksaa, sillä lapset ovat ihania, mutta rankalta näyttää.