.
Taivaan raosta
ropisee sade temppelin lattiaan.
Katseesi täyttää maailmani rajat, ja
rakastan sinua.
Ja kaupunki on sulkenut suuni,
en voi puhua,
vain katsoa,
tuntea,
kaiken,
Jumalan.
Lukien kanssasi antiikin viisautta
Urbaani itku
kuin katku pisaroiden voimasta
vaipuu katukiviin,
ja raikas tuuli
lipuu Tiberin yli kasvoillesi.
Melankolia on kauniimpaa
ollen keskellä raunioita
piilossa muiden katseilta,
maailmalta, Toisilta.
Kesä keskellä maaliskuuta
viininpunaisessa takissa,
kadussa, kaupungissa,
pyhässä perheessä ja askelten alla.
.
Askeleet kulkevat selkäni takana,
yksikään niistä ei ole sinun.
Odotan jokaisen kohdalla
hipaisua hienoille hiuksilleni.
Narina kaikuu niskani takana,
tulet ja astut kohdalleni.
Odotan katseesi kohdalla
jotakin,
mitä sinulla minulle ei ole.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti