Tuntui jo, että voin paremmin, että se paha olo on ainiaaksi mennyt. Niin ei ollut, kun huomasin nytkähteleväni taas kerran kirjastossa. Kukaan ei huomannut, mikä on hyvä ja myös hämmentävää, sillä luulisi nyt jonkun jo kiinnittäneen huomiota siihen, kuinka nyin ja inisen yksinäni vajoten kirjojen päälle. Tänään on taas huono päivä, kun olen yksin, vaikka haluaisin jonkun halaamaan, mutten toisaalta halua, en jaksa olla sosiaalinen, se on niin vaikeaa.

Tein muuten paistettua juustoa ja se oli hyvää. Keksin uusia reseptejä samaan tahtiin kuin en saa mitään muuta aikaiseksi. Paistettuun juustoon tulee: Taikina: jauhoa ja jotain proteiinia, käytin gramjauhoa, ja lisäksi vettä (jos käyttää nestemäistä proteiinia, voi veden jättää pois). Täyte: paksu siivu juustoa. Juusto pyöritellään taikinaan niin, että se on kokonaan peittynyt ja taikinaa on parin millin kerros kaikkialla juuston ympärillä. Sitten se laitetaan pannulle ja varovasti käännellään, kun paistuu. Mättösafka on valmis! Pieni ripaus soijakastiketta päälle toimii kuin kirsikka kakussa.