Näin sanoi Hegel puhuessaan filosofian luonteesta. Se on kuulemma aina myöhässä, kun mietitään sitä, millainen maailman pitäisi olla. Luin tuon lauseen viime perjantaina, ja nyt viime aikaisten maailman väkivaltaisten tapahtumien jälkeen se tuntuu todella ajankohtaiselta. Kuten Heidegger sanoi eräässä myöhäisvaiheen haastattelussaan, filosofia ei auta ketään.
Toisaalta mietin joskus sitä, mitä Nietzsche puhuu tulevaisuuden filosofeista: hänen mukaansa he tulevat saamaan aikaan muutosta ja parannusta (Hyvän ja pahan tuolla puolen, jossain keskellä kirjaa). Nietzschen näkökulmasta katsottuna jokainen nykyajan filosofi on yksi heistä, joten joku tai jotkut meistä tulisivat hänen mukaansa vaikuttamaan ihmiskunnan tilan muutokseen. Ehkä Hegel ja Heidegger kuuluivatkin nykynäkökulmasta katsottuna entisaikojen filosofeihin, ja uusi aika on koittanut nyt, eikä Heidegger siksi tiennyt, että filosofia voi myös auttaa.
Näin syyskuussa vielä Tallinnassa ollessani unta, jossa puhuin Minervan kanssa ja nousin lentoon hänen pöllönään ylittämään merta. Ehkä uni kuvasti tämän hetken uutta filosofien sukupolvea, jotka aloitamme ajattelumme globaalien kriisien keskellä, ihmiskunnan iltahämärissä.
Ps. Isojen hyllyrivien välissä kolmesataa vuotta vanhassa yliopistorakennuksessa on hyvä istua kirjapinojen keskellä ja tehdä tutkimusta. Ikkunan takana päivä on tummunut yöksi ja ikkunasta heijastuu oma peilikuvani katsoen vakavana silmiin.
17. marraskuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti