En ole kirjoittanut pitkään aikaan.
Ulkona on kylmä kevätaurinko, ja istun yksin Tuukan kotona. Minusta on tullut onnellinen kotirouva, vaikkakin vain lainassaoleva, sillä eihän me asuta Tuukan kanssa, vielä.
Olen kovin onnellinen. Edes se, että katsoin tänään peiliin hirveän juhlimisen jälkeen, ei lannistanut minua pahemmin, vaan pienen möhinän jälkeen hyväksyin pitsanaamani nöyrästi ja unohdin koko asian.
Tunnen itseni täysin idiootiksi, koska vertaan nykyään itseäni ihmisiin yliopistolla, mutta sekään ei ole niin paha. Lasken kaloreita, koska olen sitä mieltä, että olen vähän lihonut, ja haluaisin olla laihempi.
Silti olen onnellinen. Vaikka on koko ajan nälkä eikä ole rahaa, olen onnellinen, sillä maailma on kaunis, ja minä osana sitä olen sitä samaa. Haluan tanssia täällä Pasilan 10. kerroksen asunnossa ja laulan keväälle, joka tulee sittenkin.
Ulkoilma on minun sieluni. Se oli kauan jäässä, ja aina öisin se hieman jäätyy taas, mutta joka yö jää on ohuempaa ja heikompaa. Aurinko lämmittää joka päivä hieman enemmän, ja pian se tulee jäädäkseen.
IHAN KOHTA ON PÄÄSIÄINEN JA TEEN TÄNÄÄN TUUKALLE PASHAA!!! Laitan toiseen rusinoita ja pähkinärouetta ja toiseen lakritsia ja vielä jotain, ehkä sitruunaa, se voisi olla hyvää. Joo. Lähden nyt kauppaan ostamaan Tuukalle ruokaa. Ja eilen oli kivat kuolemabileet, kiits Eilille ja kumppaneille, että tulivat mukaan.
Mistä löytää melankolia? Se on piiloutunut maailman julkisivun taakse, minun pitää kaivaa syvemmältä, jotta saan siitä vielä irti sen, mikä näyttää kadonneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg)
Ole hyvä! Oli kivaa! Mennään taas joskus juhlii, vaikka tanssinkin nilkkani pilalle (auauauau sattuu ei pysty kävelemään)
VastaaPoistaNauti ilosta. Melankolia tulee kyllä yksinäisillä kirjaston käytävillä, pimeän hoasin asunnon putkiston äänistä, unettomuuden iskiessä. Se kyö päin kasvoja kun ei ole varaa teekupposeen liikettäpysättävässä hyytävässä alkutalven ilmassa. Se yllättää syksyn hiipiessä kavalasti kesän jälkeen autioituville kaduille. Itse en haluaisi nähdä sitä nyt, mutta onneksi kohta onkin OIKEA KEVÄT JA SUN SYNTTÄRIT JA KATARINAN SYNTTÄRIT JA VAPPU JA PÄÄSINÄINEN JOTEN, ehkä voisi pitää välillä hauskaa.
Sori turha kommentti, mutta kun kommentoiminen on aliarvostettua.
kommentoiminen tosiaan on aliarvostettua. ah, viharakkaussuhde maailmaan.
VastaaPoista