22. joulukuuta 2012

Kaikki on niin surullista, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin masentunut. Suruni on pysyvämpää laatua. Se elää mukanani ja muuttuu kanssani. Suruni on maailman energiaa. Elän maailman kanssa elämäämme, silmilläni maailmankaikkeus katsoo itse itseään. Mielelläni maailma tuntee surunsa, sen kaipauksen, jota se tuntee Jumalaa kohtaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti