AAAAAAAAAAAAAAAA

SETDRYFTUYGIUHONIJPOKÅLPKOIJUHGYFTRDESWARQAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

en tiedä mitä tehdä. haluan paeta, juosta pois, en tiedä minne, en voi.

Miksi hän teki minulle tämän?

Miksi hänkin teki minulle tämän?

Eikö hän ymmärrä, kuinka hauras olen? Eikö hän näe omaa himoaan, räikeää härskiyttään pidemmälle? En ymmärrä. Minuun sattuu niin, inhottaa niin. Pahinta on se, että hän on rakastamani, että hän teki sen minun keholleni, en pääse pois. Haluaisin itkeä, mutten itseinhoni takia voi. En tiedä mitä tehdä. Minulla ei ole paikkaa minne mennä. Tai ehkä sittenkin...

En voi niinkään. Se oli pientä, mehän sentään seurustelemme. Ei se ole sama kuin raiskaus, ei edes minkään näköinen rikos. Eipä sillä ole väliäkään. Miksi minun pitääkin rakastaa sitä sikaa...

piilevä pahuus

Olen paha. Niin paha, ettei sellaista saatanaa olekaan, joka minulle vetäisi vertojaan. Olen hirveä, oikea hirviö, joka on saanut kaunottaren vierelleen, kaiketi pakottamalla.
Luulin ennen olevani enkeli.Ajattelin kylpeväni taivaallisessa valossa ja olevani kaunis, hyvä ja oikeudenmukainen. Hiljattain huomasin, että valkeassa hyvyydessäni olikin tahroja. Yksi niistä oli itsekkyys, suuri ja kuvottava egoismi. Yksi oli narsismi, pahanlaatuinen, mutta piilotettu sellainen. Yksi oli himo. Sellainen himo, joka panee ihmisen haalimaan ja vaalimaan omaansa, haluamaan liikaa. Olen ahne. Ja pihi. Enää en luule olevani enkeli.
On niin julmaa saada tietää totuus itsestään. Positiivinen illuusio on valhe, jonka tulisi olla yksi ihmisoikeuksista. Siinä tapauksessa tekisin ilmoituksen törkeästä ihmisoikesrikoksesta. Omien ihmisoikeuksieni kamalasta laiminlyönnistä.
Ja minun soma ja kaunis kaunottareni kärsii. Minun takiani tietenkin. Se on niin kurjaa katsottavaa, sillä rakastanhan häntä, en halua hänen kärsivän. Itselleen on kuitenkin vaikea tehdä mitään. Voisinpa vain kuolla, niin olisi kaikille parempi.
Syötä kaloja sivun alaosassa.

Murhe menneisyydestä, ennen niin onnellinen, oli, muttei enää

Kaikki oli hyvin, kaikki oli kaunista, taustalla soi Holdenin Ce que je suis ja huoneessa oli hämyisä valaistus. Kaikki oli täydellistä.
Rakastimme, himoitsimme, katsoimme toisiamme silmiin, emme tarvinneet sanoja kertoaksemme.
Kunnes.
Halusin nähdä valokuvia, menneisyyden muistoja. Hän toi ne, ja katsoimme, selasimme läpi jokaikisen.
Yht'äkkiä hän alkoi itkeä. Kaikki oli ennen niin paljon onnellisempaa. Mihin se onni on hävinnyt? Rakkaus on poissa, elämä itkee.

Katsoin punaisia poskia, punaista nenää, vetisiä silmiä, ja halasin, silitin, yritin lohduttaa. Hän on niin rakas minulle. Pitelin, silitin, suutelin ja halasin, ja puhuin. Yritin sanoilla parantaa asiaa, ja hänestä kai alkoi tuntua hieman paremmalta, ainakin hän sanoi niin.
Mutta.
Minä olen roskaa, häiritsevä olento, jolle ei kannata puhua. Hän soitti siskolleen ja puhui niitä näitä, ei edes asiastaan. Minulle hän ei enää sanonut sanaakaan, lähti vain pois. Eikä ole palannut.

Rakastan niin paljon, että tunnen räjähtäväni. Samalla sisimpäni itkee niin kovasti, että tunnen kuivuvani kokoon, kutistuvani, rypistyväni rusinaksi.

Rakastunut typerys.
Rakkaus oli, ei ole enää.

Ulkona on lunta, en ole käynyt siellä koko päivään, vaikka haluaisinkin hiihtää.

Lopetin sen paremman blogin kauan sitten, ja aloitin jotakin liian intohimoista. En siis saanut mitään aikaan. Siispä voin jatkaa tyhjästä.
Olen epäeroottinen. Olen ruma, hiukseni ovat märät, ne auttavat viilentämään muuten sisältäpäin poltettua kehoani. Unelmoin mustavalkoisesta korsetista, jonka ostamiseen en todennäköisesti ikinä pääse. Se on H&M:ssä, siksi (sinne on vaivalloista mennä).
Vihaan. En tiedä mitä, mutta vihaan. Kai itseäni, kai jotain, joka saa minut surulliseksi ja tarpeettomaksi, joka vie uneni öisin.
Silmieni alla ovat kasvavat silmäpussit. Näin houreita koko viime yönkin. Toivoin unisuuden häipyvän, mutta se ei kadonnut mihinkään. Odotin kärsien aamua vaihtaen kylkeä, ja käpertyen ja suoristautuen vuoroittain. Vihaan öitä.
Henrik tulee.