Nyt on niin surullinen olo, etten tiedä, mitä tehdä tai mihin hukuttaa se. Mulla on kuppi vihreää teetä. Halusin vaan kertoa johonkin kasvottomasti mahdollisuudella, että joku näkee tai sitten ei näe. Tämä keskenään ristiriitainen tuplamahdollisuushan on se kaikkein paras.
Oon yksin tämän toisenkin ainoan illan, jolloin olisin voinut nähdä Tuukkaa kesäkoulujen välissä. Tulin eilen yöllä Kööpenhaminasta ja lähden huomenna Ouluun. Nyt lähden ulos.
18. elokuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Näin.. miltä se tuntuu?
VastaaPoistakiitos, että kirjoitat!
haluaisin, että lentäisit! :)
mahdollisuus nähdä mahdollisia. On yö enkä nuku. olet ihana.