Puhuimme kahvikupin äärellä filosofiaa. Keskustelumme liikkui Aristoteleen hyve-etiikasta Kantin velvollisuusetiikkaan, siitä Venäjän poliittiseen tilanteeseen ja venäläiseen temperamenttiin. Palasimme taas etiikkaan, puhuimme Kantin ajatuksista, esitin kritiikkiä ja opettajani korjasi, lisäsi, kertoi uusia kiinnostavia asioita. Ajatus tuli ajatuksen perään, toisen päälle, assosiaatio eli vahvasti, kaikki tiivistyi, 2000 vuoden takainen oli osa nykypäivää. Kuinka Aristoteleen ajatukset elävät tässä päivässä? Mitä ovat hyveet? Kantin oppilas, Georg von Wright oli nykyvelvollisuuseetikkko. Vastasin kysymykseen, miten vertaisin hyve- ja velvollisuusetiikkaa, puhuimme teloksesta, essentialismista, ihmisjärjestä, ihmisen päämäärästä. Ihmisen ominaisuus on järjellisyys, ihminen on järjellinen, järjestä syntyy onni. Hyveestä syntyy onni. Viisaudesta, rohkeudesta, hyväntahtoisuudesta syntyy onni. Velvollisuudesta ei synny muuta kuin moraalia itseään.
Flow jatkuu vieläkin. Ajatuksia, paljon ajatuksia syntyy ja valaisee mieleni. Luen lisää, ajattelen, pohdin, ymmärrän. Olen saapunut viisauden lähteelle, enää tulee vain sukeltaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti