Herätessäni pimeässä
puhelimeni rakkauslauluun
huomaan kohti puskevan maailman
syleilevän minua vihallaan.
Niin se on,
kultaseni,
että viharakkautemme
johtaa vääjäämättä
sinne, minne kaikki, ja samalla kukaan
ei koskaan haluaisi astua,
mutta missä vapaus vasta
aktualisoituu.
Ja pimeys päättyy Nirvanaan.
21. lokakuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti